Riistan vastuullinen hyödyntäminen

Suomi pitää itseään yhtenä metsästyksen mallimaana. Meillä on hieno pohjoiseurooppalainen eläimistö, joiden metsästämisessä on omia skandinaavisia piirteitä. Metso ja hirvi ovat pohjoisen taigan eläimiä, joiden saaliiksi saamisesta moni kotimainenkin metsästäjä haaveilee.

Suomi on kuitenkin yhdessä metsästykseen liittyvässä asiassa vielä kehityspolkunsa alkupäässä. Metsästyksen tuloksena saaliiksi saatu riista on edelleen vähän hyödynnetty voimavara. Metsästäjät toki hyödyntävät riistaa itse, ja riistaruokien ympärille on viime vuosina muodostunutkin hieno kulinaristinen kulttuuri.

Silti meillä on vielä epäsuhta kysynnän ja tarjonnan välillä. Metsästäjäryhmämme ulkopuolella kun on iso joukko ihmisiä, jotka haluaisivat syödä kotimaista riistaa. Ongelma vain on, että riistalihan laajempi saatavuus on edelleen todella heikkoa.

Varsinkin nyt, kun esimerkiksi peurakannat ovat nousseet kohisten, moni seura on alkanut olemaan jo hieman ongelmissa lihan kanssa. Koska pakkaset ovat täynnä viimevuotisiakin lihoja, yhtäkkiä nousseiden lupamäärien myötä on monin paikoin ollut haaste saada kaikki liha käytettyä. Onpa valitettavasti sekin nähty että laadukasta hirven- ja peuranlihaa on sen myötä päätynyt koiranruoaksi.

Edelliset sukupolvet kääntyisivät oikeastaan haudoissaan, sillä he kokisivat tämän jo tuhlaukseksi. Jos asiaa ajattelee nykyisten sukupolvien silmin, tilanne on…itseasiassa ihan vastaava.

Niissä seuroissa, joissa on esimerkiksi peuranlihan myynti yksi osa seuran kassavirtaa, ollaan nähty että tuolla ulkopuolella on iso joukko metsästämättömiä ihmisiä jotka haluaisivat nauttia samanlaisista aarteista kuin me.

Yksi osa joukkoa ovat ne perheet, joissa jälkikasvu kärsii niin pahoista allergioista että ainoa mahdollinen proteiinin lähde on puhtain mahdollinen liha, eli kotimainen riista. Heitä on nykyään yhä kasvava joukko.

Toinen osa riistalihan ostajia on se joukko, joka haluaa tietää mistä heidän ruokansa tulee ja haluavat sen mahdollisimman ekologisena. Tämähän on jo kulunut aihe, kaikille meille tuttu, mutta riistalihassa voisi olla myös avain metsästykseen eri tavoin suhtautuvien erottavan kuilun kaventamiseksi. Me emme voi sille mitään että joku ei halua tehotuotettua ruokaa, mutta me voimme olla osa ratkaisua. Ehkäpä sen myötä myös metsästyksen arvostus nousisi entisestään?

Kolmas joukko joka haluaisi nauttia suomalaisen, heidän silmissään eksoottisen luonnon parhaista antimista ovat ulkomaiset turistit. Jos jo itselle eränkävijänä on hieno elämys syödä lappilaisen hiihtokeskuksen rinneravintolassa paikallisen hirven lihasta tehty burger, niin mitähän se on japanilaisen, ranskalaisen, italialaisen tai amerikkalaisen silmissä? Riistalihassa voisi olla uusi työkalu maabrändimme parantamiseen, jos sen haluamme hyödyntää.

Syitä siis kotimaisen riistanlihan vastuulliselle ja sataprosenttiselle hyödyntämiselle siis on. Keinot ja toteutus ovat vielä heikot. On monia syitä, joiden taakse voimme mennä. Byrokratia, riistakäsittelyyn vaadittavat taidot ja tilat, maanomistajasuhteet ynnä muut. Osin toki asiassa on ymmärrettävä sekin pointti, että me metsästäjät koemme hirvenlihan olevan palkinto riistakantojen kurissa pitämisestä. Kaikki ymmärrettäviä asioita, mutta olisiko asia osin myös tahdosta kiinni? Lähtisikö pato aukeamaan jos joku tarjoaisi seuroille apua riistan hyödyntämiseen seuran hyväksi?

Vastuullinen Eränkäynti on alusta asti puhunut riistan arvosta ja sen 100 % hyödyntämisestä, koska näemme että yksi osa suomalaisen metsästyksen tulevaisuutta on ratkaista riistanlihan saaminen laajemman yleisön lautasille. Riistan arvostus kasvaa kun se nähdään kulinarisen elämyksen raaka-aineena, sitä kautta riistakantojen ja riistan elinympäristöjen vastuullinen hoito saavat enemmän huomiota, vastuullinen riistalaukaus tuottaa korkealaatuista lihaa, metsästys lähimatkailun muotona pääsee kasvamaan jne. jne. Syitä on monia. Olemmepa jo tässä lyhyen matkamme aikana pohtineet sloganiammekin ja se voisi olla jotakin tyyliin ”Ruokaa ja rauhaa luonnosta”.

Kuten jo aikaisemmin kerroimme, yksi kumppaneistamme eli tänä vuonna 85. Juhlavuottaan viettävä ravintola-alan tukku Chipsters Food Oy on päättänyt juhlistaa pitkää historiaansa nostamalla kotimainen riistaliha uuteen arvoonsa. Teeman tiimoilta Chipsters on päättänyt heittää suomalaisille metsästysseuroille haasteen. Haasteen nimi on ”2400 sorkkaa”, on jo Premium Tourilla poikenneille kenties tuttu ja esimerkiksi GoExpossa siitä puhuttiin paljon. Nyt olisi aika saada viesti myös metsästysseurojen tuleviin kesäkokouksiin.

Pääideana on lähteä laskemaan lihanmyynnin kynnystä, ja samalla tarjota seuroille apua esimerkiksi tulevaisuuden riistankäsittelylaitoksiin liittyvissä investoinneissa. Lihan muuttaminen rahaksi auttaa varmasti monia seuroja. Chipsters on kehittänyt logistiikkaketjunsa nyt sellaiseen tilaan, että se pystyy ostamaan joko vaatimattomimmissa tiloissa suolistetut ruohot nahka päällä ja leimaamatta, tai sitten modernimmista laitoksista valmiiksi nyljetyt ruhot leimattuinakin. Päävaatimus on, että ruhot tulevat sellaisessa kunnossa että ne on mahdollista saada leimattua. Tarkastukseen vaadittavat sisäelimet esimerkiksi pitää tulla ruhon mukana.

Tämän helpomman logistiikan mahdollistaa Chipstersin logistiikkaketjun yksi tärkeä lenkki. Kartanon Riista on eräs suomalaisen eräalan ammattimaisimmista toimijoista, joilla on vuosien kokemus esimerkiksi valkohäntäpeuran ruhojen muuttamisessa riistatuotteiksi. Kartanon Riista tulee siis hoitamaan ruhojen käsittelyn siitä, kun Chipstersin järjestämä kuljetus ne heille toimittaa.

Eli, lyhyesti vielä: Metsästäjien vastuu päättyy siihen, että riista on asianmukaisesti kohdeltuna ja riittävällä laatutasolla päätynyt kinneriin, sisäelimet lihan tarkastusta varten pakattuna. Sen jälkeen Chipsters hoitaa ketjun kuljetuksesta eteenpäin. Ei liene riistan ruhojen myyminen enää olla helpompaa?

Jos seuranne nyt kesäkokouksissa syksyn asioita ruotiessa haluaa tarttua haasteeseen, ottakaa yhteyttä Chipstersiin! Yhteystiedot alla.

Chipsters Food Oy

Jyri Hänninen

040-1588730

Jyri.hanninen@chipsters.fi

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.