Vaikka joskus kasvotonkin EU-päätöksenteko tuntuu suomalaisesta usein etäiseltä, on huomenna jälleen tärkeä päivä meidän metsästyksellemme. EU:ssa päätetään 85-prosenttisesti suomalaisen metsästyksen tulevaisuuteen vaikuttavista asioista joten nämäkin EU-vaalit vaativat valistuneisuutta ja viisautta jotta osaamme tehdä metsästyksen näkökulmasta oikeat valinnat.
EU:sta ehkä syntyvä etäinen olo tulee osaltaan siitä, ettei sen päätöksentekoprosessi ole kovin selkeä ja helposti omaksuttava. Siksi on hyvä ymmärtää muutama perusasia siitä, mikä vaikuttaa EU:n politiikkaan.
Nyt käynnissä olevissa vaaleissa valitaan EU-parlamenttiin 705 uutta edustajaa sen jäsenmaista, perussopimuksessa määritelty määrä jokaisesta jäsenmaasta. Nyt kun yhden vahvan metsästysmaan, Englannin 73 brittijäsentä jäävät pois tulee EU-parlamentissa luonnollisesti tapahtumaan isoja muutoksia. Kun vaalien jälkeen edustajat ryhtyvät omien poliittisten kantojensa mukaisesti muodostamaan poliittisia ryhmiään, ollaan rakentamassa EU:n arvopohjaa seuraavaksi viideksi vuodeksi.
EU-järjestelmässä on sen organisaatioon upotettu poliittisten ryhmien lisäksi olennaisena osana erilaiset laajennetut työryhmät. Laajennetut työryhmät (Eng. Intergroups) muodostuvat niistä poliittisiin ryhmiin ja valiokuntiin kuuluvista parlamentin jäsenistä, jotka haluavat liittoutua vaihtamaan näkemyksiä tietyistä teemoista. Lista EU:n laajennetuista työryhmistä ja niiden jäsenistä löytyy esimerkiksi Euroopan parlamentin suomenkielisiltäkin sivuilta.
Vaikka nämä työryhmät eivät voi esittää virallisia kannanottoja parlamentin puolesta, ovat ne paikkoja joissa yhteistä ymmärrystä rakennetaan. Ne esimerkiksi järjestävät erilaisia konferensseja, joissa käsitellään työryhmän teeman mukaisia asioita. Siksi on merkittävää että esimerkiksi meihin suomalaisiin metsästäjiin vaikuttava ”Luonnon monimuotoisuuden, maaseudun, metsästyksen ja vapaa-ajankalastuksen” työryhmä saa pohjoismaista metsästystä edustavia jäseniä. Nyt ryhmässä on ollut vain yksi, ei-metsästävä suomalaisedustaja.
Kyseinen ryhmä on yksi vanhimmista EU:n työryhmistä. Se perustettiin vuonna 1985 ja on yksi aktiivisimmista EU:n työryhmistä, luonnollisesti osin maaseutu-asioiden takia. Suurin osa työryhmän jäsenistä ei tosin ole metsästäjiä. Sen puheenjohtaja Karl-Heinz Florenz on kuitenkin toimikautensa aikana saanut yli 100 MEP:iä tukemaan ryhmän teemoja. Herra Florenz on kuitenkin ilmoittanut ettei jatka EU-ehdokkaana näissä vaaleissa. Kun ajatellaan että aktiivinen puheenjohtaja on vaihtumassa yhdistettynä siihen, että työryhmässä on ollut vain yksi suomalainen edustaja, on näissä vaaleissa jälleen mahdollisuus isoon muutokseen. Jos valitsemme edustajiksemme henkilöitä, joille metsästys on tärkeä intressi, meillä on mahdollisuus saada oma edustajamme myös näihin työryhmiin. Kuulumalla työryhmään voi päästä myös vaikuttamaan toisten mielipiteisiin, ja tuomaan meidän kansallisia näkemyksiämme EU-päättäjien tietoisuuteen.
EU:n työryhmien työhön vaikuttavat luonnollisesti erilaisten virallisten organisaatioiden lisäksi eri intressejä edustavat edunvalvojat. Joku kutsuu näitä eri intressejä esiin nostavia tahoja jopa ”kauniisti” lobbareiksi. Noh, fakta on että niin se vain menee, eli on vaaleilla valitut päättäjät ja he, jotka pyrkivät vaikuttamaan päättäjiin. Vaikka se meistä saattaakin tuntua jopa arveluttavalta, niin järjestelmä toimii. Asia kannattaa tässäkin kohtaa ajatella positiivisen kautta ja nähdä jopa mahdollisuutena.
Meidän metsästäjien kannalta tärkein eurooppalainen edunvalvoja on FACE eli eurooppalaisten metsästäjäjärjestöjen yhteenliittymä. Esimerkiksi Suomen Metsästäjäliitto on FACE:n jäsen, ja tätäkin kautta meillä on linkki eurooppalaiseen päätöksentekoon. FACE on tukenut metsästykseen liittyvän EU-työryhmän työtä sen perustamisesta eli vuodesta 1985 lähtien. FACE:lla on nykyisen metsästyksen työryhmän uudelleenjärjestelyssä vahva rooli, osin edustajaehdokkaiden kampanjoidenkin kautta. FACE:lla ja työryhmällä on yhdessä metsästyksen puolesta vahva kampanja näissä vaaleissa. FACE ja ”Hunting Intergroup” ovat siksi luoneet oman manifestinsa eurooppalaisen metsästyksen puolesta. Se koostuu seuraavista pääteemoista:
- Euroopan maatalouspolitiikka CAP ja luonnon monimuotoisuus – Luonnon monimuotoisuuden kautta parannetaan myös Euroopan pienriistakantoja joten on tärkeä vaikuttaa maatalouspolitiikkaan.
- Suurpedot – Suurpetokannat ovat monin paikoin nousseet, eivätkä välttämättä enää edellytä paikallisesti nykyisiä suojelutasoja
- Aseet ja ammukset – Tarpeeton byrokratia aseiden ja ammusten hankinnassa ja niiden kanssa matkustamisessa pyritään pitämään EU:n sisällä mahdollisimman vähäisenä
- Muuttolinnut – Paikallinen joustavuus esimerkiksi hanhikantojen hoidossa sekö perinteisten paikallisten metsästysmuotojen kunnioittaminen on tärkeää
- Kansainväliset metsästysasiat – Kansainvälisen metsästyksen tuomat paikalliset hyödyt tulisi mahdollistaa myös tulevaisuudessa
FACE:n manifestista voi lukea lisää esimerkiksi Metsästäjäliiton ja FACE:n omilta sivuilta.
FACE:n sivuilla on myös kuvaus edellämainitusta metsästyksen työryhmästä.
FACE:sta voi yleisesti lukea lisää järjestön kotisivuilta.
EU-vaalit voivat siis olla meidän metsästäjien kannalta jopa eduskuntavaaleja merkittävämmät. Siksi, #VOTE4HUNTING!
